Kuntavaalit: Hämeenlinna

Tehdään Hämeenlinnasta paras arkikaupunki Tampereen ja Helsingin välillä.

Hämeenlinnassa tulee panostaa toimivaan joukkoliikenteeseen ja kestävään liikkumiseen, kouluihin, kulttuuriin ja luontoon sekä yksilöllisiin kotoutumis- ja työllisyyspalveluihin. Hyvinvointia tukeva, kestävä arkiympäristö rakennetaan määrätietoisilla päätöksillä ja vastuullisella taloudella.

Toimiva joukkoliikenne

Hämeenlinnan tärkein kehityskohde on joukkoliikenne. Joukkoliikenteen kehittäminen on ollut harvinaisen vaikeaa, eivätkä yksityisautoiluun kaupunkialueella rakastuneet päättäjät ole auttaneet asiaa. Täältä voit lukea Hämeen Sanomien mielipidekirjoitukseni aiheesta.

🚌 Hämeenlinnassakin bussilla täytyy päästä keskeisiin palveluihin, kuten kirjastoon ja uimahallille, ihan oven eteen. Matkailijoidenkin tulee päästä juna-asemalta nähtävyyksiin perille asti: Aulangon näkötornille, Ahveniston maauimalalle ja tietenkin Linnalle. Miksi auton voi parkkeerata melkein järveen tai näkötorniin, mutta bussilla pitää jäädä monen sadan metrin päähän?

🚏Bussien tulee kulkea muitakin kuin mukulakivikatuja ja sekä linjoja että vuorovälejä tulee lisätä merkittävästi keskusta-alueella. Kaupungin keskustassa pitää voida asua, liikkua ja elää arkea ilman autoa. Sellainen on tulevaisuuden kestävä kaupunki, houkutteleva asuinpaikka ja matkailukohde.

🅿️ Toriparkin kaivaminen tulee unohtaa. Parkkihalli torin alle olisi verorahojen tuhlausta ja pitäisi keskustan vuosikausia valtavan remontin panttivankina, samalla kun yksityisautoilu kaupunkikeskustassa on menneen talven lumia. Auton voi jättää kauemmas ja kävellä tai hypätä bussiin, joka tulevaisuuden Hämeenlinnassa vie läpi keskustan ja takaisin.

🚲 Hämeenlinnaan tulee myös saada kaupunkipyörät, mieluiten sähköavusteiset. Samalla on tärkeää panostaa pyöräily- ja kävelyväyliin. Näin luodaan viihtyisää kaupunkia, joka kannustaa liikkumaan lihasvoimin ja ihmisiä kohdaten, ei yksin autoon eristäytyen.

Hyvinvointia tukeva arki

🎒 Lasten ja nuorten arki on päiväkodeissa ja kouluissa. Varhaiskasvatuksen ja koulun ammattilaiset ennaltaehkäisevät ongelmia ja tukevat hyvinvointia joka päivä. Tälle työlle tulee antaa kaikki tuki, kuunnellen alan asiantuntijoita. Ryhmäkokojen tulee olla pieniä ja tilojen tukea koulurauhaa. Aikuisia tulee olla tarpeeksi ja heillä aikaa puuttua haasteisiin ja tukea. Yhteistyön on pelattava niin koteihin kuin hyvinvointialueelle ja järjestöihin.

💬 Kotoutumis- ja työllisyyspalveluissa täytyy olla riittävät resurssit paneutua yksilöllisiin tilanteisiin ja tehdä tiivistä yhteistyötä muiden palveluiden ja työnantajien kanssa. Saahan lapsen vuorohoitoon? Entä jos on koululaisen yksinhuoltaja? Saako kielitaitoa lisättyä ja harjoiteltua arjessa? Onko työnantajilla riittävä osaaminen monikulttuurisuudesta? Voiko elää aktiivista elämää työttömänä: päästä esimerkiksi kulkemaan joukkoliikenteellä tai liikunnan ja kulttuurin pariin halvalla tai maksuttomasti?

🏳️‍🌈 Sateenkaariliputus ei saa jäädä bränditeoksi, vaan yhdenvertaisuutta on edistettävä määrätietoisesti koko kaupunkiorganisaatiossa. Henkilöstöllä tulee olla sateenkaariosaamista että antirasistisia työkaluja päiväkodeista nuorisotyöhön ja työllisyyspalveluihin.

💜 Hyvinvointia tukeva arki rakennetaan kaupungissa. Se on kaupunkiympäristö, jossa luonto on lähellä ja monimuotoista, liikkuminen lihasvoimin helppoa ja ihmiset kohtaavat toisiaan. Se on kaupunki, jossa jokainen voi löytää sopivan kohtuuhintaisen asunnon. Hyvinvoivassa kaupungissa panostetaan kulttuuriin, kirjastoihin ja tapahtumiin, nuorisotyöhön ja järjestöyhteistyöhön. Huolehditaan, että kaupungissa on tiloja ja paikkoja, joissa voi viettää aikaa muiden ihmisten kanssa, myös ostamatta mitään.

Kestävä talous

Tämä kaikki rakennetaan aidosti tulevaisuuteen katsovan, vastuullisen talouden päälle. Olen perehtynyt kaupungin talouteen, tavoitteisiin ja toimintaan viimeiset 4 vuotta tarkastuslautakunnassa.

Hämeenlinnassa on oltu tarkkoja taloudenpitäjiä. Kehitystä on kuitenkin hidastanut, ja joissain tapauksissa jopa tappanut, haluttomuus investoida hyvinvointiin sekä turha veropelko. Taloutta täytyy alkaa katsoa suurempana kokonaisuutena kuin veroprosentti ja leikkaus budjettiriviin.

Investointeja on uskallettu tehdä esimerkiksi terveisiin koulurakennuksiin. Rakennus ei kuitenkaan paljon auta, jos ei uskalleta panostaa myös ammattilaisiin sen sisällä riittävästi. Investointi joukkoliikenteeseen ja kestävään liikkumiseen keskustassa näkyisi terveytenä, hyvinvointina, elinvoimana ja elävämpänä keskustana. Kulttuuriin ja järjestöhin panostaminen maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.

Jos raha ei riitä ja ratkaisu on aina leikata lisää, muttei koskaan kehittää tulopuolta, se on kestämätöntä ja ajaa lopulta kaupungin alas. On uskallettava puhua myös riittävästä verojen keräämisestä. Moni hämeenlinnalainen on valmis maksamaan veroja, jos se tarkoittaa lähikoulun säilymistä, riittävästi aikuisia lasten arjen turvaamiseksi kouluissa ja päiväkodeissa sekä toimivaa joukkoliikennettä ja elävää kaupunkikulttuuria.

Turvattu tulevaisuus

Tulevaisuudessa näyttää siintävän paljon uhkia. Lamaantumisen sijaan meidän täytyy määrätietoisesti torjua ja ehkäistä niitä, ja se alkaa paikallistasolta.

☀️ Ilmastokriisi on jo täällä ja elämme viimeisiä hetkiä hillitä sitä. Päästöjä tulee vähentää, jotta Hämeenlinna on hiilineutraali jo vuonna 2030, ei vasta 2035. Hämeenlinnan päästöistä suurin osa tulee liikenteestä: joukkoliikenne ja kestävä liikkuminen ovat ratkaisu. Energiansäästöön on vielä panostettava, lämmitys saatava ensisijaisesti maasta ja sähkö vihreäksi. Kaupungin ruokapalveluissa on siirryttävä vähintään puoleen parempaa eli vähemmän eläinperäiseen, enemmän kasvipohjaiseen. Nämä ratkaisut tukevat myös huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä suurvaltojen taistoissa.

🌲 Luontokato on ilmastokriisin ohella ihmiskuntaa eniten uhkaava kriisi, jota voimme torjua panostamalla luonnon monimuotoisuuteen koko kaupungin alueella. Lisää suojelualueita, erityisesti kaupungin metsistä, avohakkuista jatkuvaan kasvuun ja kaupunkiympäristössä nurmikentistä niittyihin ja monimuotoisempaan luontoon.

🗯️ Ihmisten pahoinvointi, eriarvoisuus ja syrjäyttäminen yhteiskunnasta ovat vakavia uhkia, joihin tulee suhtautua asiantuntijatietoon nojaten. Valvontayhteiskunta, ankaruus ja kovuus eivät tutkitusti toimi. Sen sijaan on rakennettava kaupunkia, jossa kaikki voivat voida hyvin, löytää seuraa ja mielekästä tekemistä sekä elää rikasta elämää ilman suurta lompakkoa. Tällainen kaupunki rakennetaan julkisista tiloista ja toimivista yhteistyöllä rakennetuista palveluista ja turvaverkoista.

🏠 Asunnottomuus, pitkäaikaistyöttömyys, yksinäisyys, köyhyys, rasismi ja lähisuhdeväkivalta; kaupungin täytyy uskaltaa pureutua myös vaikeisiin haasteisiin. Tällaisia ilmiöitä ei ratkaista yksin kaupungissa, muttei myöskään ilman kaupungin panosta. Kaupungin päättäjien täytyy kerätä tietoa, asettaa määrätietoisia tavoitteita näiden vähentämiseksi ja etsiä asiantuntijoiden avulla toimivat toimenpiteet.

Edessä voi olla hyvä, kestävä ja turvallinen tulevaisuus, jossa yhä useampi voi hyvin, mutta se pitää rakentaa rohkeilla ratkaisuilla.

Lisätietoja

Voit lukea lisää mielipiteitäni vaalikoneista: Yle / Hämeen Sanomat / Helsingin Sanomat / Iltalehti / MTV / Uskonnonvapaus

Voit myös kysyä tai kertoa itseäsi kiinnostavasta aiheesta sähköpostilla: emma.kolu@vihreat.fi.